Täkyraksi kalastuksen syötit

Täkyraksi kalastus on nostanut päätään viimeisen kymmenen vuoden aikana kovasti. Se on sekä hauskaa että tehokasta. Alla Ottotäky tmi porukan tarjoamat erilaiset syötit erilaisille petokaloille.

Ottotäky-syötteinä käytetään Pohjois-Karjalan puhtaissa vesissä kasvaneita salakoita, kuoreita, muikkuja, särkiä sekä särjestä ja siioista leikattuja fileitä. Syötit pakataan vakuumipakkauksiin, joissa on koosta riippuen 6-10 syöttiä.

SALAKKA – varma valinta tilanteeseen kuin tilanteeseen
Image

Salakka (Alburnus Alburnus) on särkikaloihin kuuluva kala, joka soveltuu kaikenlaiseen syöttikalastukseen kaikille petokaloille. Salakka toimii erinomaisesti sekä sisävesillä että merellä. Siihen iskevät niin lohet ja taimenet kuin kuhat ja hauetkin. Salakka on muodoltaan sulavalinjainen ”torpedo”, joten siihen saa helposti letkeän ja ottavan uinnin. Vähärasvaisena kalana salakka kestää vetoa muita syöttikaloja pidempään. Salakan suomut kestävät hyvin käsittelyä ja hopeanhelmiäisenä hohtava kylki säilyttää kiiltonsa pitkään. Jotain salakan kyljen kiillosta kertoo se, että vielä 1900-luvun alussa salakan suomujen guaniinikiteistä valmistettiin tekohelmiäistä.

Ottotäky-salakoita myydään alle 10 senttimetrin pituisista pikkusyöteistä aina lähes 20 sentin ”merimalleihin” saakka.

KUORE – tuoksuva herkku nirsoille kaloille
Image

Lohikaloihin kuuluva kuore (Osmerus Eperlanus) on erikoisherkku nirsoille petokaloille. Erityisen menestyksekkäästi kuoretta on käytetty lohikalojen ja kuhan pyynnissä. Kuoreen valttina on tuoksu, jota muilla kaloilla ei ole. Joskus juuri kuoreen tuoksu voi olla se viimeinen petokalan iskun laukaiseva tekijä.

Uinnin säätäminen pitkulaiseen kuoreeseen vaatii hiukan kokemusta, mutta ei ole suinkaan vaikeaa. Kuore on lihaltaan kohtuullisen pehmeä, joten sen käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ottotäky-kuoreita myydään 8-15 senttimetrin mittaisina.

MUIKKU – lohikalojen erikoissyötti
Image

Sisävesien arvokalana tunnettu muikku (Coregonus Albula) on erityisesti lohikalojen herkkua. Lohikaloihin itsekin kuuluva muikku on rasvainen kala, jonka suomut ovat pieniä ja irtoavat valitettavan herkästi. Muikun käsittelyssä onkin oltava tarkkana. Ottotäky-muikkuja myydään 10-18 senttimetrin mittaisina.

SÄRKI – hauen herkkua
Image

Kovapintainen ja punasilmäinen särki (Rutilus Rutilus) on erityisesti haukea pyytävän syöttivalinta. Punaeväinen hopeakylki houkuttelee haukea kirkkaudellaan ja leveällä sivuprofiilillaan. Kelpaa särki toki myös kuhalle ja lohikaloillekin.

Suureen särkeen saa helposti laiskan uinnin, joka vetää suurhaukia puoleensa. Ottotäky-särkiä on saatavilla 10-20 senttimetrin pituuksissa.

FILE – valmiiksi tehty annospala
Image

Valmiiksi fileraksihuppuun sopivaksi leikattu file on helppo saada uimaan. Ei muuta kuin file huppuun ja menoksi. File toimii erinomaisesti lohikaloille houkutuslevyjen perässä vedettynä, mutta kelpaa mainiosti myös ilman houkuttimia. Erittäin ohueksi pyrstöpäästään leikattu file on myös vastustamaton annospala suurkuhille.

Ottotäky-fileitä leikataan sekä siioista että särjistä. Fileitä on saatavilla kokoluokassa 12-20 senttimetriä.

AHVEN – helleajan erikoisuus
Image

Ahven (Perca Fluviatilis) on kestävä syötti hauen pyyntiin. Panssari-Pertiksi nimitetty ahven toimii hyvin myös lohikaloille erityisesti vesialueilla, joilla muikku tai kuore on vähissä. Joillakin järvillä järvilohet ottavat innokkaasti ahveneen, vaikka tarjolla olisi myös muikkua. Yleensä järvilohien ahvenaika rajoittuu kesähelteille.

Ottotäky-ahvenia pakataan 8-12 senttimetrin pituisina.

Lähde: http://www.ottotaky.fi

Nuorten syysretki Morsiusaareen 2010

Perjantai oli aurinkoinen, lämpötila yli 10 astetta ja vain heikko tuuli. Olosuhteet kalastusretkelle erinomaiset. Lastailimme Hyvösen Tapsan ja Lindenin Leksan kanssa ruoka ja muita tarvikkeita veneisiin. Kovan työn jälkeen saimme 17 nuorta ja valtavasti tavaraa Klobbenilta Brudholmenin-saareen.

Alkuviikosta ahventa tuli hyvin. Päivällä kuitenkin kuultiin huhuja, että kalan syönti olisi huonontunut. Lähdin parin pojan kanssa kokeilemaan tilannetta, muiden jäädessä leiriytymään ja paistamaan makkaraa. Todellisuus selvisi nopeasti. Kalan syönti tulisi olemaan huonoa. Mökit tulivat todella täyteen yöpyjiä, mutta kaikille löytyi jonkinlainen nukkumispaikka.

Aamulla kuudelta aloittelimme Tapsan kanssa puuron keittämisen ja aamupalan esille laittamisen. Ensimmäiset veneet lähtivät kalastamaan ennen kahdeksaa. Kaikille nuorille löytyi paikka veneestä, sillä olimme saaneet mukaan kuusi venettä. Jo illalla todettu huono syönti jatkui. Lounaaseen mennessä saatiin muutama kilo ahvenia sumppuun odottamaan ruoaksi valmistamista ja kilpailuun hauki ja särkiä.

Saimme kalastaa aamupäivän rauhassa, sillä Heidi ja Reka tulivat keittämään hernekeittoa lounaaksi. Jälkiruuaksi Heidi paistoi lettuja. Iltapäivällä jatkui kalastus. Koska kalaa saatiin heikosti, vaihdoimme päivälliseksi suunnitellun paistetun kalan lihaan. Lähdin Annikan ja Suvin kanssa kalastamaan ja samalla tekemään ruoka hankintoja. Tulomatkalla saatiin muutama komea ahven. Annikan ahven painoi 390 g. Päivällä oli aurinkoista ja lämpötila 18 astetta.

Illalla paistoimme porsaan sisäfileitä,  kanttarellejä ja suppilovahveroita sekä grillasimme maissintähkiä. Päivällistä söimme kuun valossa, aivan tyynessä säässä. Kyllä kelpasi.

Yöllä alkoi tuulla pohjoisesta. Puuron keittäminen ja aamupalan syönti piti siirtää grillipaikalta hirsimökille. Kalan syönti pysyi edelleen huonona. Sen verran ahventa oli kuitenkin saatu, että kalakeittoon riittäisi aineksia. Fileitä jäi vielä nelisen kiloa nuorille kotiin viemiseksi.

Kalastuskilpailuna oli kahden kalalajin Specimen-kilpailu. Vertailupainoina käytettiin Specimen 2010-kilpailun painoja, mutta vain kaksi kalalajia kilpailijaa kohti hyväksyttiin. Kilpailun voitti Riku Vihersola, komealla 300 g:n särjellä ja hieman pienemmällä ahvenella.

Kovan urakan jälkeen saatiin kaikki nuoret ja tavarat takaisin Klobbenin-rantaan.  Leksa jäi vielä siivoamaan mökkejä ja lepäilemään yöksi. Tapani ajeli veneensä Marjaniemeen. Onneksi tuuli tyyntyi iltapäivällä.

Kaiken kaikkiaan viikonlopusta selvittiin hyvin, koska olosuhteet olivat niin hyvät. Sateella ruoan valmistus näin suurelle joukolle olisi ollut todella hankalaa. Nytkin vetäjät joutuivat olemaan keittohommissa lähes koko saaressa olo ajan, joten nuorten valvominen ja rannalta kalastuksen opastaminen jäivät liian vähäiseksi.

Kiitokset nuorille ja vetäjille hienosta retkestä. Myös erityskiitokset Tapiolan Kalakerholle, että saimme tulla vierailulle hienoon saareenne. Loppujen lopuksi kalaakin tuli oikein sopivasti.

Jaakko Pakarinen

Lohta Helsingistä 24.6.2009

Joskus voi olla lohenuistelu Suomenlahdella melko asiallista hommaa! Vai mitäs sanotte näistä kuvista; Ritu ja 5,7 Kg väsytettyä lohta 24.6.2009 Helsingistä. Lämpötilakin oli vain vaatimattomat 30C, tuulta noin 1m/s ja kalaakin joutui odottelemaan kokonaiset kaksi tuntia. Kelpaa!

Lohta on Suomenlahdella enemmän kuin vuosiin, joten kelien sattuessa eikun kokeilemaan! Kalamiehille tiedoksi, tämän lohen turmioksi koitui seuraava resepti; plaanarissa 15g painon takana vedetty pinkki-valkoinen VuoksiRaksi (salakka), RollTroll pinkin houkutuslevyn kera.

Image

Image

Image

Image

Image

Kalakerholaiset Norjassa 2008 – kuvia

Tapiolan Kalakerhon aktiivit kävivät 2008 kesällä suurilla vesillä Norjan Andörjassa kokeilemassa onneaan. Ohessa Jarskin toimittamia sekalaisia valokuvia katseltavaksi. Saas nähdä jos saataisiin vielä paikalla olijoiden kommentit kuvien sekaan.

Image

Image

Image

Image

Image

Vapaa-ajan kalastajien määrä on hieman laskenut

Viime vuonna heitä oli Suomessa hieman yli 1,8 miljoonaa, kun tämän vuosikymmenen alussa vapaa-ajankalastajia oli vielä noin kaksi miljoonaa.

Image

Valtaosalle kalastus oli yksi harrastus muiden joukossa, kun se oli tärkein tai lähes tärkein harrastus melkein 100 000 kalastajalle. Osa kalastajista osallistuu kalastukseen vain avustajina kuten soutajina.

Saalis ei kuitenkin jakautunut tasan, sillä puolet kotitalouksista sai enintään yhdeksän kiloa kalaa, ja noin joka kymmenes kotitalous jäi ilman saalista.

Vapaa-ajankalastajat pyysivät viime vuonna 42 miljoonaa kiloa saalista, josta yli puolet oli ahventa ja haukea. Kalastajat pyysivät melkein seitsemän miljoonaa rapua.

Verkot, katiskat ja rysät olivat hieman suositumpia kuin vapapyydykset. Tästä huolimatta onkiminen oli suosituinta. Vähän vähemmän kalastajista käytti myös heittovapaa, kun pilkkivavalla kalasti joka kolmas ja verkoilla joka neljäs kalastaja.

Aineisto kerättiin postikyselyllä, jonka otos poimittiin väestörekisteristä. Kysely lähetettiin 6 000 kotitaloudelle. Lisäksi osa postikyselyyn vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.