Ongella Saunalahden 5. -luokkalaisten kanssa

Saunalahden koulun 5. -luokkalaisten opettaja Elena otti Tapiolan kalakerhoon yhteyttä halutessaan laajentaa opetustaan pelkistä kalalajeista kalastukseen toiminnallisena ilmiönä. Tartuimme oitis ehdotukseen ja järjestimme lapsille ongintaan painottuvan tapahtuman 12.9.2019 Kivenlahden satamaan, joka oli sopivasti kävelymatkan päästä koululta.

Tapahtumapäivän säästä tuli kertakaikkisen kurja; vettä vihmoi kaatamalla vaakasuoraan.

Alun ohjeistusta

Lapset jaettiin kolmeen ryhmään: kaksi ryhmää onki ja yksi harjoitteli jigaamista ja heittovavan käyttöä

Ongintaa laiturilla
Ongintaa penkalla
Jigailua Sepon opastuksella

Osa lapsista oli aivan läpimärkiä, mutta se ei missään vaiheessa lannistanut innokkuutta! Saadut kalat laitettiin ämpäreihin ja ämpäreiden vedet vaihdettiin 5 minuutin välein, jotta kalat pysyisivät kunnossa. Reilun tunnin onkimisen jälkeen lopettelimme ja kävimme saatuja kalalajeja läpi.

Reippaat osallistujat. Saaliiksi saatiin mm. ahvenia, salakoita, pasureita ja sorvia eli “punakontteja”

Kalat vapautettiin lopuksi hyväkuntoisina ja lapset lähtivät takaisin kouluun lämpimästä suihkusta ja kuivista vaatteista haaveillen.

Tapiolan kalakerho kiittää mieluistasta kokemuksesta! Järjestämme kernaasti jatkossakin vastaavia tapahtumia. Otamme vastaan ehdotuksia kerhomme osoitteeseen posti@tapiolankalakerho.fi

Siian onginta

Siian onginta on rentoa puuhaa. Kohta on taas kausi parhaimmillaan. Ohessa MTV3:n artikkeli aiheesta.

Image
Siika nyt onkijoiden tavoitteena

Herkullisen valkolihaisen lohikalan siian ongintakausi käynnistyy jäiden lähtiessä. Ensimmäiset saaliit saadaan merialueen virtapaikoista jääpeitteen vielä verhotessa merenlahtia. Virta-paikkojen sulat ja hieman ympäristöään lämpimämmät vedet houkuttelevat harvasukasmadot ja muut siikojen herkkupalat alueelle.

Veden lämmetessä ja jääpeitteen väistyessä kalastuskausi jatkuu, kunnes särkikalat ja ahvenet valtaavat kalapaikat. Normaalisti siikaa tulee onkimalla jäiden lähdöstä toukokuun alkupuolelle asti. Siianonginta on suosituinta Suomenlahden ja Saaristomeren merialueella, mutta myös muualta merialueelta sekä järviltä saadaan saalista. Saaliskalat painavat yleensä 200 grammasta kiloon. Suurimmat onkisiiat ovat painaneet hyvän matkaa yli kaksi kiloa.

Kalaa saadaan parhaiten sora- ja kivikkopohjaisilta rannoilta, joissa veden virtaus pitää pohjan puhtaana. Erittäin hyviä paikkoja ovat sorapohjaiset virtaavat salmet ja saarten välit sekä lahdet. Suosittuja kalapaikkoja ovat lossirannat sekä virtaavat salmet, joihin pääsee kätevästi autolla. Upeita rauhallisia kalapaikkoja on tarjolla veneellä liikkuvalle kalastajalle.

Pohjaonginnan kalastustekniikka on varsin yksinkertainen. Kalastus tapahtuu heittämällä heittokalastusvälineillä paino ja syötti pohjaan. Sitten laitetaan vapa rannalle pystyyn ja odotetaan, milloin vavan kärki alkaa täristä kalan viedessä syöttiä.

Tavallinen 2-2,5-metrinen virvelivapa soveltuu ongintaan mainiosti. Kelaksi käy tavallinen umpi- tai avokela. Heittopainona käytetään yleensä lyijypainoa. Painon alapuolelle laitetaan leikari estämään painon liukuminen syöttiin kiinni. Leikariin sidotaan noin metrin mittainen monofiiliperuke, jossa on pienehkö yksihaarakoukku. Syötteinä käytetyimpiä ovat madot. Kalastusvälineliikkeistä saa ostaa kasvatettuja tunkiolieroja. Myös itse kaivetut madot kelpaavat siioille.

Kalareissulle kannattaa ottaa mukaan muutama varapaino, koukkuja, leikareita ja perukesiimaa. Lisäksi saalista varten jäillä tai kylmäpattereilla varustettu kylmälaukku.

Siikaa heittokalastusvälinein kalastettaessa tulee 18-64-vuotiaiden lunastaa kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehelupa tai vesialueen omistajan lupa. Läänikohtaisella luvalla saa käyttää yhtä vapaa.

Lähde: http://www.mtv3.fi/matkailu/kotimaa/kalastus.shtml/kalauutiset?630045